lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kukkaisaika

 Kesäkuussa alkaa kukkaisaika,
valoisien öitten taika.

Heinäkuussa huojuu heinäpellot,
kilkattavat karjankellot.

Kirsi Kunnas / Hanhiemon iloinen lipas

Viime vuoden juhannuksena oli hyvä ilma, silloin virkkailin näitä afrikkalaisia kukkasia järven rannalla. Kovin montaa kukkaa ei vuoden aikana sitten lopulta syntynyt. Kauniita kukkia ovat, mutta aika työläitä väkertää.

Halusin kukat vihdoin käyttöön, ja mietiskelin mihin 28 kukkasta voisi riittää. Ensin yritin koota näistä tytölle pientä hippihenkistä liiviä, mutta siitä tuli kummallisen mallinen. Kukka on melko haastava monine kulmineen! Puolikkaita kukkasiakaan en olisi millään enää viitsinyt alkaa näpertää... Joskus vaan näperrys ja väkerrys riittää ja pitää tulla valmista, tiedätte varmaan tunteen. Purin tekeleen ja ompelin kukat niin isoksi levyksi kuin pystyin.



Kääntelin ja taittelin levyä eri suuntiin. Lopulta palaset loksahtivat paikalleen.

 Virkkailin muutamia värikkäitä raitoja ja ompelin pari nappia...



 Tadaa, pitkulainen putkityyny on valmis!





 Kukkamakkara sopii hyvin keittiön sohvalle.

Olipa mukavaa saada nämä iloisen värikkäät kukat viimein päivänvaloon. Ja tyynyn sisään piiloutui sitten vuorostaan pieneksi jäänyt lastentyyny ja pari turhaa ja rumaa jämälankakerää. Jes.


Muitakin kukkaisajan projekteja on kyllä meneillään... Ajattelin keräillä erilaisia kukkia ja tehdä niin monesta kuin vain ehdin oman maalauksen. Ja ehkäpä päähän tarttuisi samalla hieman lajintuntemusta ja muutenkin tietoa ihanista kukkijoista. Hiirulainen ja saunakukka tekeillä juuri nyt.

Aurinkoisia (toivotaan ainakin!) kesäkuun vikoja päiviä ja heinäkuun alkua kaikille täällä pistäytyjille! Meikäläisen löytää nykyään aika lailla tuolta Instagramin puolelta. Mutta aina välillä mieleen tupsahtaa joku blogiinkin sopiva juttu.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

***














Ihana kesä, ihanat kukat! Ihan vielä ei ole niityllä kukat parhaimmillaan, mutta aika monta kimppua on jo kotiin haettu. Ikkunalaudoillakin vihertää, mummojen kirppispöydistä tekee muuten parhaat viherkasvilöydöt.

Uusi pitsikukkakirja oli niin innostava, että oli pakko saada se omaan hyllyyn. Hyvät ohjeet ja helppo tehdä omia sovelluksiakin. Saa nähdä mihin nuo pikku kukat laitan... Korvakorut olisi hienot, ehkäpä kesämekon helmaankin sopisi.

Vihreä vanha Finlaysonin kukkaliina löytyi kirpparilta, ihan paras kesäliina!

tiistai 13. toukokuuta 2014

Maailman helpoin villapaita



 
Tässä taas yksi neulekonetyö, pirtsakka punavalkoinen paita.  



Tyttö oli tällaista itse toivonut, ja sopivasti uusimmassa Novitassa olikin ohje Miami-langalle (Kesä 2014 -lehti). Aloin neuloa paitaa ensin käsin, mutta vaihdoinkin sitten koneeseen. Niin paljon nopeampaa puuhaa ja siistimpää jälkeä...

Yksinkertaistin hommaa vielä niin, että tein paidan kappaleista mahdollisimman simppelit: kaksi suorakaidetta etu- ja takakappaleeksi ja toiset kaksi hihoja varten. Idea maailman helpoimpaan paitaan löytyi vanhasta Eevaneule-lehdestä. Ehkäpä tällainen paita tulee neulottua vielä käsinkin... Kun olisi paksut puikot, niin valmista voisi tulla aika vikkeläänkin.


Laitoinkin nyt neulekoneen taas koteloonsa säilytykseen, tekee mieli vaihteeksi virkkailla! Ainakin näistä kaunokaisista on jotain tekeillä, sain ne tuliaiseksi Karnaluksista.

♥  ♥ 

 

Tulevana viikonloppuna täytyy mennä tutkimaan mitä kaikkea kivaa ja kaunista Keskustorilta löytyisi. Täällä lisää infoa!

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Verkossa

Olen ehdottomasti huivi-ihmisiä. Minusta huivin voi yhdistää oikeastaan asuun kuin asuun kokonaisuutta piristämään :) Kuvassa näkyvä ruusuhuivi on vanha kirpparilöytö ja yksi lemppareistani.


Huiveja on minulla usein myös puikoilla tai koukuilla, tälläkin hetkellä taitaa ainakin kolme huivia odotella valmistumistaan... Juuri nyt olen erityisen ihastunut perinteiseen kolmion malliseen verkkohuiviin. Tämä huivi syntyi yhdestä kerästä Lang Sol Dégradé -lankaa. Ihana lanka muuten, kevyt ja nauhamainen, täyttä puuvillaa.



Samalla mallilla virkkasin myös iloisen keltaisen huivin. Tässä lankana oli Linie 340 Cento, mukavan pehmoinen puuvilla tämäkin. Ja vitosen koukulla valmista tuli vikkelään.

Nämä molemmat huivilangat ostin pääsiäisen aikaan Hesasta; Langin Snurresta ja Linien Vihreästä Vyyhdistä. Vihreä Vyyhti on muuten muuttanut Hakaniemen hallista isompiin tiloihin Toiselle linjalle.




Tällaisia kolmiohuiveja näkee paljon 70-luvun käsityökirjoissa ja -lehdissä. Malli on kyllä helppo ja kiva, virkataan vain ketjusilmukkakaaria ja kiinteitä silmukoita. Tuo kirjan kuvassa oleva ruskeasävyinen huivi on virkattu yläreunasta alaspäin, ensin on virkattu sen verran ketjusilmukoita kun huiville haluaa leveyttä. Hapsut on tehty jo huivia virkatessa reunoihin.

Omat huivini virkkasin tuossa ylimpänä näkyvällä vanhalla Novitan ohjeella. Siinä aloitus on alhaalta kolmion kärjestä. Kätevämpi suunta minusta, etenkin jos lankaa on rajattu määrä. Ja sekin on hauskaa, että tällaiseen huiviin käyvät kaikenlaiset langat. Ketjusilmukkakaarien pituuttakin voi vaihdella langan ja maun mukaan.



Tässä tuloillaan seuraava kolmiohuivi Novitan Kaisla-kierrätyspuuvillasta.

Aurinkoista toukokuuta :)