lauantai 17. huhtikuuta 2010

Venyvää ja vanuvaa


Tänään satoi räntää, mutta onpa tässä ollut jo ihanan keväisiäkin päiviä. Puistossa oli siistitty pensaita ja puita, ja maassa lojui iso oksakasa. Nyt osa oksista viheriöi kauniisti keittiön pöydällämme.

Niin, se matto. Kerros kerrokselta se edistyi, ja lopulta piti siirtyä lattialle virkkaamaan.

Tämän kokoinen siitä sitten tuli.

Aloitin maton viidellä ketjusilmukalla ja yhdistin ne sitten piilosilmukalla. Sitten virkkasin kaksi kiinteää silmukkaa jokaiseen silmukkaan. Sitten lisäsin aika monella seuraavalla kerroksella kuusi kiinteää silmukkaa

Mattoa kannattaa levittää usein lattialle ja tarkistaa ettei se kupruile tai ala muodostua kulhoksi. Silmukoiden lisäilyssä menin jo aika varhaisessa vaiheessa sekaisin laskuista, lisäilin niitä kun siltä tuntui. Loppuvaiheessa lisäilyjä ei ollut enää montaakaan per kerros, välillä ei ollenkaan.

Tykkään siitä että osa raidoista on "liukuvärjättyjä": käytin välillä ihan lyhyitäkin, samansävyisiä kuteen pätkiä.

Joustava trikoo ei kuitenkaan tainnut olla paras mahdollinen valinta kuteeksi. Matto on ärsyttävän venyvä ja vanuva, ei oikein millään suostu pysymään muodossaan. Tai pysyisihän se jos saisi olla rauhassa lattialla, mutta pikkulapsiperheessä se ei oikein onnistu. Matto kupruilee ja rullautuu heti. Niinhän kaikki matot tietysti tekevät, mutta tätä joutuu sitten venyttelemään ja asettelemaan että se olisi taas pyöreä. En tiedä olisiko viimeisillä kerroksilla pitänyt sittenkin tehdä enemmän lisäilyjä, maton reuna rullautuu nyt niin helposti.

Hetken aikaa harkitsin, että ompelisin maton taustapuolelle vahvikkeen vaikka huovasta, mutta en nyt ainakaan ihan heti jaksanut ryhtyä siihen urakkaan.

Niinpä laitoin maton tuolin alle, silloin kukaan ei ainakaan juostessaan kovin helposti onnistu kompastumaan maton paksuun reunaan... 

Jos vielä maton virkkaukseen ryhdyn, käytän jämäkkää lakanakangasta.Jonkun verran varmaan venyisi sellainenkin, venyminen nyt tuntuu kuuluvan virkkauksen luonteeseen. Virkkasin juuri tytölle kaulaliinan, ja sekin on jo venynyt paljon pidemmäksi ja kapeammaksi alkuperäisistä mitoistaan.

No, kissan mielestä tuolin alunen on matolle juuri sopiva paikka.

Ps. Aamulla huomasin keittiön lattialla pienen valosydämen.

27 kommenttia:

  1. On kyllä kaunis matto. Ja hyvän paikan sille keksit. IHana kisuli siellä.
    Ja mikä ihana löytö aamusta. Valosydän. Siitä on hyvä jatkaa päivää <3

    VastaaPoista
  2. Se näyttää kyllä tosi kivalta. Harmillista tietysti sellainen kupruilu, mutta näyttää se silti paikkansa löytäneen. Ja kissat - siinäpä otuksia, jotka ymmärtävät mattojen päälle!

    VastaaPoista
  3. Tosi kaunis matto! Minullakin on maton virkkaus meneillään, toivottavasti voin esitellä sen pian.. Tuollainen kierrätysmateriaalista virkattu matto voisikin olla seuraava projekti.

    VastaaPoista
  4. Matosta tuli hieno! Voi kun olisin nyt aamulla löytänyt valosydämen tämän valkoisen maan sijasta. Mutta kevät keikkuvin tulevi.

    VastaaPoista
  5. Kaunis matto! Minäkin sain omani valmiiksi, esitellyt en sitä vielä ole, kun en ole kovin tyytyväinen. Minun mattoni alkoi reunasta kupruilla, kun en sitä lopussa paljon lattialle kokeillut... Seuraavan teen ostokuteesta, on paksumpaa ja toivottavasti venyy vähemmän. =) Mutta kantapään kautta oppii. =)

    VastaaPoista
  6. Kaunis matto! Mietin, miten liität uuden värin, ihan perinteisesti vai ompelemalla suikaleet. Kun liittää ja päättelee kauniisti voi varmaan pitää molemmin puolin mattoa lattialla. Olen nimittäin itse keräämässä kuteita tullaiseen mattoon, mutten ole vielä aloittanut, kun on niin monta muuta käsityöprojektia kesken.

    VastaaPoista
  7. Ihanan valoisia ja keväisiä kuvia. Ja sympaattinen matto!

    VastaaPoista
  8. Kaunis matto tuli. Itsekin aloitin tekemään samanmoista trikookuteista kun löytyi miehen kaapista niin paljon vanhoja t-paitoja. Totta että puuvillakuteista saa napakampaa, mutta itse tykkään kun trikookuteista saa melko ohuita.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Sade! En ollutkaan ennen nähnyt valosydäntä.

    Outi, aluksi olin vähän pettynyt mattoon, mutta tuo tuolin alunen on sille oikeastaan ihan kiva paikka. Varsinkin kisun mielestä tosiaan. Kivahan se on että sisäkissa saa uusia mieluisia oleskelupaikkoja :)

    Annukka, onnea maton tekoon! Kierrätys kyllä kannattaa. Minulla on muutamia vanhoja pussilakanoita, joista olisikin hyvä aloittaa seuraava mattoprojekti. Mutta ehkä vaihteeksi muitakin projekteja tässä välillä...

    Heidi-Helmiina, kiitos! Täällä ei sentään maa ole valkoisena, vaikka räntää on sadellut tänäänkin. Kannattaa hakea oksia sisälle, jos tuntuu että kevät on kadoksissa :)

    Heidi, joo ei ole ihan helppoa tämä maton tekokaan. Minunkaan mattoni ei ole niin onnistunut kuin alunperin toivoin... Mutta aina sitä tosiaan oppii joka kerta.

    SatuK, kiitokset!

    Trina, liitin uuden värin aina kerroksen lopussa niin että tein viimeisen, kerroksen sulkevan piilosilmukan jo uudella värillä. Ja kerroksen aloitin sitten aina yhdellä ketjusilmukalla. Näin raidoista tulee tasaiset. Aina kun vaihdoin väriä, oli se sitten kerroksen lopussa tai keskellä, solmin kuteiden päät yhteen ja lopussa sitten ompelin ne maton sisään. Tarvittaessa kudetta voi leikata hieman ohuemmaksi, niin ompelu on helpompaa. Mattoni on kyllä kauniimpi toiselta puolelta kuin tuolta päättelypuolelta. Mutta jos oikein huolellinen ja viitseliäs on, niin varmaan voisi tehdä myös käännettävän maton :)

    VastaaPoista
  10. Tina, kiitos :) Kevät on innostavaa aikaa, kuvaaminenkin kiinnostaa taas enemmän kuin pitkään aikaan.

    Stella, juu hyvät puolensa kyllä molemmissa kuteissa. Olen yrittänyt miettiä projektia mihin tuollainen venyvä trikookude olisi oikein loistavaa materiaalia, paras mahdollinen valinta... Jotain missä tarvittaisiin joka suuntaan venymistä. En ole vielä keksinyt mitä se voisi olla. Hmm, ehkäpä vaikka tyynynpäällinen voisi olla kokeilun arvoinen idea.

    VastaaPoista
  11. Ihana tuo maatuskakokoelma. Ja kuvissasi niin pirteän keväiset värit! Matto on aivan mahtava, värit ja kaikki, osaisinpa itsekin.

    Hyvä idea kerätä mukaan katkottuja oksia. Täytyypä ottaa asiaksi tehdä niin itsekin.

    VastaaPoista
  12. Kauniit värit matossasi. Minä aloitin ehkä kolme vuotta sitten virkkaamaan pyöreää mattoa vanhoista matonkuteista. Siellä pussissa se odottaa edelleen :) Ehkä teen sen nyt valmiiksi, seuraan esimerkkiäsi ja olen ahkera :)

    Ihana sydän kuva.

    VastaaPoista
  13. Tosi hieno! Kaunista just tuo värien sekoittuminen. Itse rupesin viime keväänä virkkaamaan pientä mattoa vanhoista lakanoista. Lakanakuteissa oli se huono puoli, että näppivoimat olivat todella koetuksella. Mutta riippuu varmaan kuteen leveydestä ja virkkuutiheydestäkin tulevatko sormet kipeiksi. Mun matto jäi kesken kyllä siksi, ettei sen värit sopineetkaan siihen, mihin sitä suunnittelin sijoittaa. Mutta tosi tiivistä siitä kyllä tuli. Että kyllä lakanakuteista hyvän virkatun maton saa :)

    VastaaPoista
  14. Kiva matto! Tein itse samansuuntaisen mutta ovaalin viime kesänä. Tuli nätti.. mutta oivoi miten kipeytyi peukku ja etusormi siitä virkkauksesta, aika jäykkää vetää tuollaisia kuteita läpi virkkuutyön, vai mitä? Mulla oli osa väreistä joustavaa, osa enemmän sellaista täyspuuvillaista kudetta..

    VastaaPoista
  15. Mimmi, kiitos :) Maatuskakokoelmani on vielä hyvin pieni. Vähitellen yritän löytää niitä lisää.

    Kiitos Solen! Tuollaisia pitkään kesken olleita käsitöitä löytyy minultakin, ainakin pari kaulaliinaa... Onnea mattoprojektillesi :)

    Kiitos Luminen :) Kyllä mäkin varmaan joskus testaan noita lakanakuteita. Meillä on niin tylsät harmaat lattiat että mattoja tarvitaan paljon.

    Kiitos Merja! Ovaali matto voisikin olla kiva, tai neliskanttinenkin. Enköhän tässä vielä innostu muutamiakin mattoja väkertämään. Yritin tehdä tuon maton mahdollisimman löysällä käsialalla, mutta kyllähän se silti ihan kunnon jumpaa sormille oli...

    VastaaPoista
  16. Valosydän, ihan selvästi. Ihana.

    Ja niin hieno matto! Matto saattaa käytössä vielä asettua ja lakata kupsuilemasta. Kokeilitko kastella sitä?

    VastaaPoista
  17. Ihana matto!

    Minulla ei matossa ole tuota kupruilu- tai rullautumisongelmaa. Lisäilin viime kierroksilla tosi vähän tai en lainkaan silmukoita.

    Käytin suurimmaksi osaksi lakanoita, mutta jokunen trikoopaitakin oli joukossa.
    http://apinalandia.blogspot.com/2009/11/pikkutyttojen-huoneessa.html
    Tästä löytyy kuva minun matostani!

    Mukavaa huhtikuun jatkoa sulle! Kivoja kuvia taas!

    VastaaPoista
  18. Vielä lisään, että minä ompelin uuden ja vanhan kuteen aina neulan kanssa yhteen ja virkkasin sitten eteenpäin. Ihan kätevää oli ja matto on käännettävä. Saumoja ei siis näy lainkaan.

    VastaaPoista
  19. Mainioita taas siulla täällä!Miun virkattu matto on vähän sellane Irwin lakki, lingurteleva lieriäinen..Nooh sitä kun sitten venyttelee sopivasti, ni kylhän se jotenki asettuu ;)

    VastaaPoista
  20. ihana matto ja hyvät värit!
    itse joskus leikkelin trikoopaitoja ja niistä irtosi tosi paljon pikkusilppua sekä leikkaus- että virkkausvaiheessa. oliko sulla tuota ongelmaa?

    VastaaPoista
  21. Hillanen, kiitos :)

    Maija, maton kasteleminen tuli kyllä mieleen, mutta en ole ainakaan vielä kokeillut. Matto pysyy nyt ihan hyvin ojennuksissa kun on tuossa tuolin jalkojen alla.

    Nonna, kiitoksia! Kävin kurkkaamassa mattoasi, se näytti kivalta. Lakanoista tulee selvästi jämäkämmän oloinen matto. Minäkään en lisäillyt viimeisillä kerroksilla juuri lainkaan. Trikoo saa maton helposti kupruilemaan, vaikka kuinka yrittäisi tehdä tasaista...

    Tiina, hih, lingurteleva mattosi on varmasti kiva ja värikäs :) Kyllä tuo minukin mattoni on nyt ihan hyvä kun asettelin ja tasoittelin sen tuolin alle.

    Kiitos Inkamaria! Juu, sellaista pikkusilppua ja purua kyllä irtoili runsaasti. Mutta ei se minua juuri haitannut, meillä nyt on kissankarvoja ym. muuta pientä sotkua koko ajan :) Täytyy sitten vain tarttua imuriin aina kun ehtii ja jaksaa...

    VastaaPoista
  22. Hei!
    Mulla on pitkään ollut aikeena virkata matto. Vaaleankirjavista lakanarievuista. Mutta mietityttää se, saanko siitä littanan vai tuleeko kuprua. Miten sellaisen littanan saa? Silmukoita lisätään johonkin tahtiin vain. Mitä silmukoita nuo on muuten?

    VastaaPoista
  23. Fiuletti, virkkasin maton kiinteillä silmukoilla. Tuossa jutussani vähän selitänkin kuinka sen tein. Matto virkataan samaan tapaan kuin pyöreä patalappu, mittakaava on vain isompi. Kirjastosta löytyy paljon hyviä virkkausoppaita, kannattaa tutkia :) Esim. Jokatyypin virkkauskirja on hyvä opus.

    VastaaPoista
  24. Hei,
    Ihana kissa ja kaunis matto !
    Sinun inspiroimana aloin itsekin virkkaamaan mattoa, mutta puuvillakankaista ja tuntuu hyvin pitävän muotonsa eikä veny.Niin paljon innostuin että laitoin aiheesta postituksenkin 12.4.mutta kyllä materiaalia kuluu mahdottomasti kun olen tekemässä kolmea isoa ympyrää (60 cm), jotka sitten ompelen yhteen ja lisäksi yksi pienempi.Kova on hinku saada valmiiksi.Tuli tässä mieleen että auttaisiko jos virkkaisit reunaan lakanakankaasta pari kierrosta reiluilla lisäyksillä.Itse en ole edes yrittänyt pitää lukua lisäyksistä vaan laittanut aina ekstra-silmukan kun rupeaa kupruilemaan.
    Kauniit värit matossasi ja kiitos vinkistä ! Eipä ole koskaan ennen tullut mieleenkään matonvirkkaus.

    VastaaPoista
  25. Melita, kiva kun innostuit matoista! Tuo reunusidea voisi olla kokeilemisen arvoinen, itsekin sitä jossain vaiheessa mietin. Täytyy katsoa saisinko aikaiseksi :)

    VastaaPoista