tiistai 23. helmikuuta 2010

Virkkauksen ilo

Tämä kirja on varmasti jo monelle tuttu, mutta mainostanpa sitä nyt vielä kuitenkin. Kirja on nimittäin yksi LEMPIKÄSITYÖKIRJOISTANI!

Virkkauksen ilo on nimensä mukaisesti iloinen kirja. Se on täynnä kirkkaita värejä ja pirteitä ohjeita. Kaikki kirjan ohjeet ovat yksinkertaisia, joten kirja sopii mainiosti aloittelijallekin.

Kirjassa on mausteena kauniita maisema- ja luontokuvia. 

Kirjan yleisilme on tosiaankin värikäs, mutta kuvista ja ohjeista löytyy herkkää tunnelmaa ja vaaleita sävyjä myös. 

Kuten näistäkin kuvista huomaa, kirjassa on monta ohjetta erilaisiin kaulaliinoihin ja huiveihin. Ehkä jonkun niistä olisi voinut jättää pois, ja laittaa tilalle ohjeen johonkin hiukan isompaan työhön. Yksinkertaiseen villatakkiin vaikkapa. Mutta jos etsit helppoa ohjetta johonkin virkattuun asusteeseen, tähän kirjaan kannattaa tutustua.

Itse innostuin tällä kerralla rannerenkaiden virkkauksesta.


Kun alkaa virkata korua, ei välttämättä tarvitse vielä tietää millainen korusta lopulta tulee. Kaikkea voi kokeilla: isoäidinneliöitä, pyörylöitä, pitsiä... Pienellä ja isolla koukulla.

Virkattuihin koruihin voi käyttää niitä korin kummallisimpia pörrö- ja kimallelankoja. Pienikin määrä lankaa riittää, joten korut ovat hyviä jämälankatöitä.

Yksinkertainenkin koru (esim. pelkillä pylväillä ja ketjusilmukoilla) näyttää ranteessa hauskalta.

perjantai 19. helmikuuta 2010

Piperrystä



Aika ihania virkkauksia, vai mitä? Ne on tehnyt Laura Normandin, käsityöläinen ja taiteilija Brooklynista, New Yorkista. Hänellä on oma pieni yritys nimeltä Wren handmade, ja samanniminen blogikin.

Jotain hyvin skandinaavista (tai myös japanilaista) hänen tyylissään. Blogista löytyykin juttua reissusta Ruotsiin ja Tanskaan.

Noiden minikokoisten isoäidinneliöiden ja pyörylöiden innoittamana virkkasin itsekin ohuella langalla pieniä kukkia ja pitsejä. Oikeastaan voisin kokeilla virkata vieläkin pienempiä... 

En vielä tiedä mitä niistä teen, korun vaiko jotain muuta. Pieni piperrys aina silloin tällöin on joka tapauksessa mukavaa.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Sydämiä sohvalla

Tuli äkillinen inspiraatio virkata vähän sydämiä.

Meillä näkyy pitkästä aikaa taas telkkariohjelmat, ja sohvannurkassa onkin mukavaa virkkailla ja katsella samalla jotain kivaa ohjelmaa. Jotain sopivan leppoisaa ohjelmaa, joka ei vaadi kaikkea huomiota. Esim. kaikenlaiset kokkailu- ja ruokaohjelmat ovat minusta sopivia.

Mutta mitähän näistä virkatuista sydämistä sitten kehittelisi...

Sydämiä voisi tietysti kiinnittää vaikka mihin. Itse päätin piristää niillä vanhaa tyynynpäällistä.

En erityisemmin tykkää ompelusta ja yritän suoriutua siitä mahdollisimman nopeasti. Liiankin nopeasti; tuloksena on aina solmuja ja sotkua, kun tartun neulaan ja lankaan.

No, pieni vaivannäkö kannatti, tyynystä tuli kyllä pirteämpi.

Virkatut sydämet

Virkattuihin sydämiin löytyy netistä paljon ohjeita, mutta tämä on varmasti yksi helpoimmista ja selkeimmistä. Sydämet näyttivät valmiina vähän epämääräisiltä, mutta pieni höyrytys silitysraudalla auttoi paljon. Ja jos ompelee ne johonkin kiinni, niitä voi samalla vielä hiukan muotoilla.

Lanka/koukku: käytin koukulle nro 4 sopivia jämävillalankoja. Sydämiä voi tietysti virkkailla kaikenlaisilla langoilla. Hyvä jämälankatyö!

 
Oikein mukavaa ystävänpäivää!