Lauantaina

Pyöräilin uuteen lankakauppaan toiselle puolelle kaupunkia. Pyöräily oli mukavaa, vaikka reitti kulkikin enimmäkseen ison autotien vieressä. Seuraavalla kerralla täytyykin mennä harjun kautta kauniimpaa reittiä. Harmaa, mutta ihmeen lämmin ilma. Mittari taisi jossain vaiheessa näyttää peräti 18 astetta lämmintä.

Lankakaupoista on vaikeaa lähteä tyhjin käsin pois... Muutama kerä siis tarttui taas kerran mukaan, ja kaupanpäälliseksi tuli vielä kaksi kerää sukkalankaa. Nyt voisinkin olla langanostolakossa marraskuisiin käsityömessuihin asti.

Ja eikun neulomaan ja virkkaamaan sitten vaan. Suunnitteilla olisi ainakin kaulurit lapsille (ja miksei itsellekin), pipoja, sukkia ja muutakin.

Yhtä palmikkopipoa jo aloittelinkin alpakkalangasta. Pipoon ommellaan siis lopuksi sauma taakse. Tuota pipon alareunaa mietin, siihen voisi keksiä jotain, että se olisi siistimpi. Kaipa siihen voisi virkatakin jotain.

Kissa on jostain syystä erityisen ihastunut lepäilemään alpakkalangan päällä. Täytyy varmaan tehdä sille oma pieni alpakkapeitto.

Uusi järjestys

Kiitos ja kumarrus vielä kaikille unisukkia kommentoineille, ja kiitos kovasti myös tunnustuksista!

Käsitöille ja blogeille ei ole oikein nyt ollut aikaa ja energiaa. On ollut kaikkea muuta, esimerkiksi tavaroiden järjestelyä. Vaihdoimme lastenhuoneen ja makuuhuoneen paikkaa, ja samalla kävin läpi papereita, askartelutarvikkeita, lankoja, leluja ja muuta sälää. Mietin mitä pitäisi säilyttää ja mitä kierrättää. Kannatti nähdä hiukan vaivaa, huoneet ovat nyt siistimmät kuin aikoihin, ja järjestys muutenkin kaikin puolin järkevämpi.

Annoin ison vanhan työpöytäni lapsille ja järjestin omat tavarani äidiltä ja mummilta perittyyn ihanaan lipastoon. Laatikoihin uppoaa mukavasti lankojakin.

Käsityöinnostus/kuvausinnostus/blogi-innostus on tosiaan ollut hetken kadoksissa, mutta nyt kun taas tauon jälkeen pikkuisen selailin blogeja, alkoi tuntua että kyllä se inspiraatio sieltä on palailemassa. Yritän palailla tännekin pian, toivottavasti virkkuu tai neulomus kainalossa.

Unisukat

 Raitoja, raitoja... Ja pääteltäviä lankoja riitti!

Nonniin, sukatkin ovat sitten valmiit, ja tuli taas vähän leikittyä kameralla.

 

Tässä vielä sukista se paremmin onnistunut. Virkkasin reunaan nirkkoja koristeeksi.

Tykkään kovasti ainaoikein-neuleesta, siinä on vähän samaa henkeä kuin virkkauksessa, kivaa rosoisuutta. Ja se sopii hyvin aloittelijalle, pienet virheet ja epätasaisuudet piiloutuvat armeliaasti. 

Ohjeessa (Lilly Secilie Brandal, Bente Myhrer: Neulekirja / Uusia malleja perinteisin menetelmin) neuvottiin käyttämään puikoille 3,5 sopivaa lankaa, ja aloitinkin sukan teon ensin 7 veljestä -langalla. Pian alkoi kuitenkin vaikuttaa siltä, että sukasta on tulossa sellaisen ison ja komean, takan reunalle ripustettavan joulusukan kokoinen... Vaihdoin ohuempiin puikkoihin (nro 3) ja ohuempaan lankaan (sisu, nalle yms.) ja sitten alkoi näyttää paremmalta. Ja neuletiheyskin olemaan lähellä ohjeen tiheyttä. Niin, sen ainakin oppi tämä aloitteleva neuloja, ettei niitä tiheyksiä ihan huvikseen sinne ohjeisiin kirjata, vaan ne kannattaa kyllä tarkistaa. 

Jotenkin kummallinen tuo sukan ohje kuitenkin. Jätin muutamiakin kerroksia pois, että sukasta tulisi edes joten kuten istuva. Ja tein ne koon 36 ohjeella, vaikka oikeasti kengänkokoni on 38. 

Pohjasauma tuntui kätevimmältä ommella niin, että työn oikea puoli oli ylöspäin ja ommeltavat reunat kohdakkain. Yritin tehdä saumasta mahdollisimman litteän, ja työnsin neulaa vuorotellen kummankin kappaleen reunasilmukan läpi. Ihan hyvä tuli, pikkuisen sauma tietysti tuntuu jalan alla kun kävelee. Mutta ajattelinkin ottaa nämä sukat unisukiksi, ovat sen verran jaloissa pyörivät kuitenkin. Ja ensimmäisenä valmistunut sukka hieman muotopuoli. 

Minulla on monia kivoja virkkausohjeita jonossa odottamassa, mutta aion ehdottomasti jatkaa myös neulontaharjoituksia. Neulomisessa viehättää ehkä eniten lopputuloksen keveys, virkattu pinta on välillä niin paksu ja tönkkö.

Mielenkiintoista oli kokeilla vähän erilaista sukan ohjetta. Tälläkin ohjeella voisi syntyä kivat sukat.

Syysraidat

Syksyn värejä ja muitakin näissä raidoissa. Kokeilen parhaillaan uutta tapaa tehdä sukat: ensin neulotaan pitkulainen kappale kahdella puikolla, sitten varvasosa erikseen, lopuksi ommellaan sauma keskelle taakse ja jalkaterän alle. Raidat tulevat siis pitkittäin. Saumasta on varmaan parasta tehdä mahdollisimman litteä, ettei se paina ikävästi jalkapohjan alla.

Sukan ohjeen löysin tästä kirjasta. Ehkäpä laitan tästäkin kirjasta juttua tänne joskus myöhemmin. 

Nyt riittääkin sitten kirjahankinnat taas toistaiseksi... Tuntuu kyllä että käsityökirjoja ilmestyy aina vain kiihtyvämmällä vauhdilla. Onneksi on kirjasto, sinnekin uutuuksia tulee yllättävän paljon.