torstai 28. huhtikuuta 2011

Muistoja ja mattoja

Sain Peurankellolta mukavan tunnustuksen, kiitos! Tunnustuksen mukana tuli haaste julkaista 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään. Jännittävää...

Tämä kuva on keväältä 1984. Minä olen kuvassa vasemmalla, oikealla on pikkusiskoni. En tiedä kuvittelenko vain, mutta jotenkin tuntuu että muistan tuon tilanteen. Jään rapsutuksen laiturista, lämmön ja toisaalta talvisuuden. Jotain herkullisia leikkiruokia taidamme tehdä. Kuvasta tulee mieleen mummi, ukki ja ihanat ajat mökillä.

Lisää vanhoja kuvia tulossa kenties myöhemmin... En nyt laita tätä eteenpäin erityisesti kenellekään, kivoja ja kauniita blogeja on niin paljon. Mutta nappaa tämä tehtävä mukaasi, jos haluat julkaista jotain ennen julkaisematonta!




Nämä kuvat ovat eiliseltä. Komean kokoisia hiirenkorviakin jo näin.




Ja ei päivää ilman käsitöitä. Kokeilen taas maton virkkausta, tällä kertaa suorakaiteen muotoista. On kyllä huomattavasti helpompaa kuin pyöreän maton teko. Olen käyttänyt kuteena sekä trikoota että lakanakangasta, ja olen lakanoihin ihastuneempi. Rips raps vain, kudetta repii hetkessä. Trikoota on tosin kevyempi virkata.


Matto kasvaa pituutta vauhdilla.

6 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään enemmän kangas- kuin neuloskuteesta, niin virkatessa kuin kangaspuilla mattoa kudottaessa. Tai siis tykkään enemmän juuri siitä jäljestä, jota se jättää. Ihan erilainen pinta syntyy kangaskuteella kuin neuloskuteella.

    VastaaPoista
  2. Kuulumisilla pitkästä aikaa!

    Matonvirkkaukseen tekisi taas myös oma mieleni, ehkäpä pitäisi kokeilla tosiaan suorakaidetta?

    Vappuiloa loppuviikkoon!

    VastaaPoista
  3. ooh.onpas ihanan värinen matto tulossa:)

    VastaaPoista
  4. Ihana muisto lapsuudesta! Minäkin muistan tuon päivän. Järvi oli jäässä, mutta siinä oli komeat railot, josta haimme jäähilettä. Oli lämmin auringonpaiste, mutta jää hohkasi vielä kylmänä. Oi niitä aikoja, näen usein unta lapsuuden mökkikesistä. Voi kun niihin voisi päästä hetkeksi takaisin, aikamatkalle. Toivottavasti nähdään pian, jatketaan muisteloita. Hassua, kun muistamme samoja, mutta myös ihan erilaisia asioita. Haleja, t. pikkusisko P.s. Tunnukset hukassa, siksi kommentoin näin.

    VastaaPoista
  5. Ihanan värikästä mattoa siellä tulossa. Maton virkkaaminen houkuttaisi, mutta aikaa ei tahdo nyt löytyä. Pari kerää kudettakin ehdin repiä ja lisää vanhoja lakanoita olisi vaikka kuinka anopin varastossa. Lupasi säilyttää ne minulle, niitä sopii kesällä pölytellä ulkosalla :)Minullakin parhaimmat kesämuistot ovat mummolasta, jossa joka kesä vietin useamman viikon.

    VastaaPoista
  6. Ilona, kangaskuteen pinta on tosiaan kaunis, sellainen rosoisempi. Joskus olisi mielenkiintoista kokeilla kangaspuita. Mutta hauskaa että mattoja voi tehdä ihan yhdellä koukullakin vain.

    Teija, kiva kun kurkkasit! Suorakaiteen muotoisen maton virkkaus tuntuu kevyemmältä kuin pyöreän, kerrokset valmistuvat nopeammin. Mutta ihan mukavasti sormet tässäkin jumppaa saavat :)

    KadonnutNappi, haluaisin tehdä matosta mahdollisimman värikkään. Onneksi kankaita on kertynyt ihan mukavasti, vielä ei ole tarvinnut hamstrata lisää.

    Pikkusisko, oi, olipa kiva kuulla että sinäkin muistat tuon. Tuo aika on kyllä painunut mieleen lähtemättömästi. Ympäröivä luonto oli niin kaunis ja mummin ja ukin kanssa hyvä olla. Katselin juuri kuvaa mökistä, ja se näytti jotenkin pieneltä :) Jos nyt vielä pääsisi oikeasti käymään tuolla, niin olisivatkohan ne isot kiipeilykivet mökin takana kutistuneet myös... On tosiaan hauskaa ja mielenkiintoista muistella yhdessä. Tuntuu kyllä että sinulla on parempi muisti kuin minulla :) Halauksia sinne, pian nähdään!

    Kirsikka, toivottavasti sinäkin vielä kerkeät maton tekoon! Olisikin varmasti sopivaa kesäpuuhaa, pöly on välillä melkoinen... Juu, onneksi on mummolat ja muistot sieltä :)

    VastaaPoista