sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Surinaa





Minäkin olen nyt selaillut ja ihastellut tätä surisevaa Marimekko-kirjaa. Tuli vähän mieleen ne japanilaiset Paumes-kirjat, kuvissa on samanlaista kodikasta sekamelskaa. Harmi ettei oman kodin epäjärjestys useinkaan näytä yhtä hauskalta ja inspiroivalta kuin tällaisissa kuvissa... Sillä on tapana vain ärsyttää.


Jotain kivaa pitäisi nyt kyllä itsekin surrutella.

6 kommenttia:

  1. Voi miten kiva blogilöytö tämä!

    VastaaPoista
  2. Ompas jo kesäisen näköistä, ihanaa.
    Minkähän takia meilläkään sekamelska ei näytä yhtään taiteelliselta, ainoastaan sotkuiselta :)

    VastaaPoista
  3. Kauniita kuvia ja tunnelmia.
    Surrur on minullakin pöydällä, ja se saa kyllä huokailemaan ihastuksesta.. Erityisesti pidän noiden Marimekon suunnittelijoiden tarinoista ja taustatiedoista. Olisi aika mieletöntä saada olla päivä "suunnittelijan saappaissa".. (huokaus)

    VastaaPoista
  4. Niin totta tuo epäjärjestys omassa kodissa versus muiden kodeissa. Ehkä se on vain liiallista itsekriittisyyttä ;)

    VastaaPoista
  5. Hienoja, keväisiä luontokuvia olet ottanut! :)

    VastaaPoista
  6. Liiolii, kiva kun löysit, tervetuloa!

    Sude, juu, on kyllä tullut nopeasti vihreää. Kunhan nyt sitten lämpenisi myös.

    Käsityönopettaja, tuota kirjaa on tosiaan mukava vain selaillakin. Minustakin on kiva lukea suunnittelijoista, etenkin tykkäsin Erja Hirvestä ja Maija Louekarista.

    Minna, niinpä! Kotona sotku häiritsee tietysti ihan käytännön syistäkin, kun ei vaikka mahdu tekemään työpöydälleen töitä...

    Anni, kiitos! Kuvia on mukava ottaa kun on niin hyvin valoa ja värejä jo ympärillä. Kamerani vain on alkanut temppuilemaan, en tiedä onkohan hajoamassa. Mutta on sillä vielä onneksi saanut kuvat otettua.

    VastaaPoista