maanantai 1. heinäkuuta 2013

Nallet ja raparperit








Reseptikansiooni on kerääntynyt jo aika monta raparperireseptiä, mutta tämä taitaa olla niistä mieluisin. Olisikohan jostain Glorian ruokalehdestä alun perin kotoisin... No, viimeksi tänään söin tätä jälkkäriksi. Resepti on mukavan simppeli, rapea fariinisokeri ja mehukas raparperi sopivat mainiosti yhteen.

Raparperipaistos

- n. 8 dl raparperipaloja
- 1,5 dl fariinisokeria
- kanelia

Taikina:
- 200 g voita tai margariinia
- 3 dl vehnäjauhoja
- 1 dl kidesokeria
- 1,5 dl fariinisokeria

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pilko raparperit pieniksi paloiksi. Sekoita paloihin fariinisokeri. Kaada uunivuokaan. Paista n. 15 min, kunnes raparperit ovat vähän pehmenneet. Nypi sillä aikaa voi, jauhot ja sokerit murumaiseksi massaksi. Ota raparperit uunista ja ripottele niiden päälle hieman kanelia. Levitä taikina raparperien päälle ja paista n. 30 min, kunnes kuorrute on kypsää ja kauniin ruskeaa. Tarjoa vaniljajäätelön kanssa lämpimänä tai kylmänä.

***
Minua vähän huvitti eilen, kun ostin nuo lasten karvatöppöset kirppikseltä. Eivät ehkä ihan hellepäivän jalkineet... Olivat niin halvat ja tuleehan se syksy sieltä sitten taas. Mutta ei onneksi ihan vielä!

Virkattu ruskea nalle on nimeltään Sulo, se löytyi meidän pihakirppikseltä keväällä. Sininen pikkunalle on muuttanut meille mummulasta.

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Nallet on kivoja ja etenkin virkatut sellaiset :)

      Poista
  2. Sulo on suloinen! Ja aika herkulta kuullostaa raparperiohjeesi; pääsee kyllä kokeiluun:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla! Jos raparperia on kertynyt kotiin runsaasti, niin tähän sitä saa uppoamaan aika mukavan määrän :)

      Poista
  3. Sulon sinisen pikkukaverin nimi on Pasi. Nimi oli pienelle omistajalle jostain syystä itsestään selvä. Hän sai nallen käteensä (runsaat 30 vuotta sitten) ja sanoi välittömästi: "Tämä on Pasi." :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, olinkin unohtanut pikkunallen nimen ja mietin mikähän se oli... Kiitos kun muistutit :)

      Poista
  4. ♥ nam, varmasti ihanaa! Suloinen SULO♥

    VastaaPoista
  5. Hei ja kiitos ihanasta blogistasi! Sitä on ilo lukea ja värikkäitä kuviasi on ilo katsella. :) Käytät melko paljon kierrätyskankaita ja haluaisinkin kysyä sinulta vinkkiä siihen liittyen. Törmäätkö usein tunkkaiseen hajuongelmaan? Miten selätät sen vai osaatko jo ostaessa välttää tunkkaisia tekstiilejä?

    Ostin viime viikonloppuna vihreän kukkakuosisen pussilakanan tarkoituksenani käyttää siitä osa matonkuteena ja tehdä osasta verhot tai tyynynpäällisiä. Kuitenkin kotiin saavuttuani tajusin, että kangas tuoksahtaa aika tunkkaiselta tai jotenkin omituiselta, vaikka on ihan siistin näköinen. Pesin sen kerran 60 asteessa, kuivasin ulkona ja toisen kerran 90 asteessa ja laitoin etikkaa huuhteluaineeksi, mutta haju pysyy.. Mitäköhän sitä kannattaisi tehdä, onko vinkkejä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Minulla on tosiaan kirppiksillä tapana myös vaivihkaa vähän nuuskia :) Hienhajuiset vaatteet eivät houkuta, ne jätän ostamatta. Jos törmään ihanaan vanhaan kankaaseen, pieni ummehtunut haju ei niin haittaa. Pesen kankaan mahdollisimman kuumassa, käytän hyvältä tuoksuvaa huuhteluainetta ja kuivatan pyykin ulkona. Nämä konstit on tuntunut aika hyvältä keinolta karkottaa pieni tunkkaisuus.

      Googletin vähän noita etikkajuttuja. Ehkä pussilakanaasi voisi kokeilla myös liottaa etikkavedessä ennen pesua? Vettä ämpäriin, mukaan kunnon loraus etikkaa, lakana voisi liota ainakin vuorokauden ajan. Sitten pesukoneeseen ja kuivatus mahdollisimman ilmavasti. En ole itse testannut etikkaa hajunpoistossa, mutta kokeilenpa heti kun taas tarvitsee raikastusta.

      Kuulemma myös ruokasooda ja piimä voivat auttaa hajujen karkoittamisessa... Toivottavasti saat vielä lakanan käyttökelpoiseksi!

      Poista
  6. Nallukka on suloinen.
    Minä tein uusia, edullisia ja ihania virkkuulöytöjä Tammelan torilta.
    En voinut vastustaa kiusausta. Ostin itselleni polettiherneen, parkkikukkaron ja
    Vilmalle KETUN. Ketulle pitäisi nyt verhoilla jokin laatikkosänky ja lähettää se eteenpäin
    pikkutytön matkaleluksi. Jos liikut käy katsomassa. Minä olisin mieluusti antanut
    omien pienieni leikkiä käteensopivilla virkkuuueläimillä. Ah.
    (Pahus kun ovat jo isoja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, pitääkin käydä katsomassa! Ihanalta kuulostavat löytösi. Tammelan torilla voi tosiaan törmätä kivoihin käsityöjuttuihin. Viime kesänä ostin sieltä tytölleni pienen virkatun possun avaimenperäksi, ehkäpä sama myyjä. Kirppispuolelta on joskus löytynyt kivoja vanhoja kankaitakin.

      Poista