maanantai 25. helmikuuta 2013

~~~~~




Kiva kiharainen tuubihuivi syntyi Dropsin Alpaca Bouclé -langasta, reunus taitaa olla Maija-lankaa. Aina oikeaa sopivan mittainen pätkä, sitten sauman ompelu ja reunuksen virkkaus.


Ihanat huopapompulat tilasin taannoin Ihan Kaikki Kotona -blogin Tanjalta. Tanjan blogiin ilmestyy uskomattoman tiuhaan tahtiin iloisen värikkäitä ja inspiroivia käsitöitä. Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan, jos ei ole jo tuttu! 



Suosittelen myös tätä pannarireseptiä kaikille hiihtolomalaisille ja muillekin! Itse en enää muuta reseptiä käytäkään, kun pannukakkunälkä iskee... Resepti on muistaakseni alun perin Valion.

*********************

Maailman paras pannukakku

2 munaa
8 dl kevytmaitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
pari ripausta kardemummaa
75 g margariinia sulatettuna (tai vastaava määrä pullomargariinia)

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Riko munien rakenne kulhossa. Vatkaa joukkoon maito ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää lopuksi margariinisula ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kypsennä uunin alaosassa n. 25 min tai kunnes kypsää. 

*********************

Pannari on hyvää niin kuumana kuin kylmänäkin. Kuvassa jo jääkaappikylmää, kun ei heti ehtinyt kuvaamaan... :)

maanantai 18. helmikuuta 2013

Siniharmaata


 

 

Neulekoneella väkerretty villatakki on valmis ja ollut jo koekäytössäkin! Väriksi valikoitui vaihteeksi lempeän harmaata ja sinistä, ihastuttiin tytön kanssa tähän yhdistelmään kovasti. Nappeihin laitoin pieniä väripilkahduksia lisää. Takin reunukset ja taskut on virkattu. Neulekone on kyllä ihana ja nopea apulainen, kun pitää tehdä tällaisia isompia ja "tylsästi" yksivärisiä kappaleita. Virkkauksin, kirjailuin ja napein voi  valmiiseen työhön sitten lisäillä vaikka mitä yksityiskohtia. Luulenpa, että käytän konetta etenkin tällaisiin projekteihin.

Neulekoneeni opaskirjassa ei harmillisesti ole ohjeita vaatteisiin, ainoastaan perusvillapaidan teko on neuvottu. Täytyy siis soveltaa ja laskea kerrosmäärät itse. Katselin lehdistä ohjeita mahdollisimman helppoon käsinneulottuun villatakkiin, tein koetilkkuja, mittailin tiheyksiä ja laskin kerrosmääriä. Olin iloisesti yllättynyt, kun takista tulikin juuri hyvän kokoinen. Hienosäätöä takissa toki riittäisi siellä sun täällä, mutta tässä vaiheessa sitä on tyytyväinen jo siihen, että saa jotain käyttökelpoista aikaiseksi. Koneella tehdyn neuloksen nurja puolikin on muuten tosi kaunis, sen voisi joskus jättää päällepäin.




Kun neuleen ottaa irti koneesta, se on ihan käppyräinen ja se pitää venytellä oikeaan muotoonsa. Tämänkin villatakin helmat olivat itsepäisiä ja pyrkivät rullautumaan reunuksen virkkauksen jälkeenkin. Kunnon höyrytys silitysraudalla sai ne kuitenkin kesyyntymään. Lanka on Nalle-lankaa, edullisena lankana oivallista harjoitustöihin. Ja pehmeneehän se käytössä... Seuraavaksi voisin kuitenkin kokeilla jonkun keväisen koneneulomuksen tekoa pehmeästä puuvillasta. Ja neulon ja virkkailen edelleen koko ajan myös käsin, juttua niistäkin pian!

P.s. Kuvissa myös ilahduttava kirppislöytö: aidot Reinot 2,5 eurolla. Haluaisin itsellekin :)

maanantai 11. helmikuuta 2013

Koneilua




Minulla on uusi kaveri! Tai oikeastaan se on aika vanha, 80-luvulta kotoisin. Äitini ylimääräinen neulekone muutti meille, ja olen nyt vähitellen tehnyt tuttavuutta sen kanssa.


Tässä pari ensimmäistä harjoitustyötä, pipot joissa on sauma takana.

Kone on yksitasoinen paksulankakone, eli sillä voi neuloa puikkokoko 3:sta ylöspäin olevia lankoja. Paksuja ja pörröisiä, mahdollisuuksia on monia. Esim. Nalle-lanka käy siihen oikein hyvin, ja jopa hiukan ohuemmatkin. Koneella EI voi neuloa joustinta, ainaoikeaa tai pyöröneuletta. Sileä neule syntyy kuitenkin hujauksessa. Koneella voi väkertää myös erilaisia kuvio-, pitsi-, palmikko- ja kirjoneuleita. Joustimenkin voi korvata ns. valejoustimella, jolloin koneessa käytetään vain joka toista neulaa.

Oi voi, paljoa en vielä osaa, mutta innoissani olen tehnyt kokeiluja. Sain tietysti äidiltä paljon hyviä vinkkejä. Hän on tehnyt aikanaan varmaan satoja paitoja neulekoneella ja neuloo edelleen innokkaasti ohutlankakoneellaan.
 

Ohjekirjastakin on iso apu. Kirja on japanilaiseen tyyliin oikein selkeä. Vanhoista käsityölehdistä löytyy myös hyviä ohjeita, ja kirjastossakin oli muutama hyödyllinen opus. 70-80-luvullahan neulekoneet olivat iso villitys.

On kyllä mielenkiintoista astua taas ihan uudenlaiseen käsityömaailmaan. Koneella neulominen vaatii huolellisuutta ja hyviä hermoja, virheiden korjaaminen ei käy niin nopeasti kuin puikkoja heilutellessa. Kone  nopeuttaa työtä, mutta käsillekin riittää tässä paljon puuhaa. Lanka kieputetaan koneeseen käsin, kelkkaa liikutellaan edestakaisin neulojen yli ihan omin kätösin, saumat ja koristelu tehdään käsityönä... Työ pitää myös suunnitella tarkkaan etukäteen. Se on kuitenkin omalla tavallaan rentouttavaa. On mukavaa istua rauhassa koneella ja näpertää.

Neulekoneessa on hauskaa sekin, että se on vanha kunnon mekaaninen laite ja vankkaa tekoa. Ei tarvitse laittaa töpseliä seinään ja odotella että kone latailee jotain, vaan se on heti käyttövalmis.

Yksi vähän isompikin työ on koneella tekeillä, katsotaan onnistuuko... Siitä lisää myöhemmin!